nevanlinna heikki (3 risultati)

Hardcover. Condizione: Very Good. Condizione sovraccoperta: No Dust Jacket. Text in Finnish. 121pp. Tight, sturdy, and clean. Very light wear to covers. No DJ (as issued?). From a personal collection: NOT ex-lib. Due to the size/weight of this book extra charges may apply for international shipping. Ships from Dinkytown in Minneapolis, Minnesota.

Soft cover. Condizione: Fine. 183 pp., illustrations, bibliography, index. "Eyvind Sucksdorff (1899-1955) toimi Suomalaisen Tiedeakatemian Sodankylän geofysiikan observatorion johtajana 1927-1945 ja sen jälkeen Ilmatieteen laitoksen geofyysikkona 1945-1955. Sodankylän observatorion päätehtävä oli ylläpitää maan magneettikentän muutoksia seuraavaa rekisteröintijärjestelmää osana kansainvälistä havaintoverkkoa. Sucksdorffin johdolla Sodankylän observatorion havainnot olivat korkeatasoisia ja siksi tiedemaailman arvostamia. Sucksdorffin johtajakaudella observatorion toimiala laajeni merkittävästi käsittäen revontulihavainnot, ilma- ja maasähköiset rekisteröinnit. Näiltä aloilta Sucksdorff teki huomattavia tieteellisiä tutkimuksia, joilla on merkitystä edelleenkin. Ilmatieteen laitoksella Sucksdorffin tärkein saavutus oli Nurmijärven geofysiikan observatorion perustaminen 1950-luvun alussa.".

Hardcover. Condizione: Fine. 341 pp., illustrations, bibliography, index. "Suomessa harjoitettu ilmatieteellinen tutkimus ja havaintotoiminta sai alkunsa jo Turun Akatemiassa 1700-luvulla. Varhaisista alan tutkijoista tärkein oli Helsingin yliopiston fysiikan professori G. G. Hällström (1775-1844). Merkittävä tapahtuma oli magneettismeteorologisen observatorion (nykyisin Ilmatieteen laitos) perustaminen vuonna 1838. Observatoriossa tehtiin laajamittaisia havaintoja säästä ja magneettikentän vaihteluista kuten muissakin vastaavissa observatorioissa Euroopassa 1800-luvulla. Observatorion johtajana toimi fysiikan professori ja runoilija J. J. Nervander (1805-1848). Laajemmat ilmatieteelliset havainnot käynnistyivät koko maassa Suomen Tiedeseuran aloitteesta vuonna 1846. Ensimmäiset yleisölle suunnatut sääennusteet aloitetiin 1880-luvulla. Myöhemmin radion ja television välityksellä laitoksen sääpalvelut tavoittivat päivittäin kaikki tietoja tarvitsevat tahot. 1900-luvulla Ilmatieteen laitoksen toiminta laajeni merkittävästi useille toimialoille ja siitä kehittyi kansallisesti ja kansainvälisesti huomattava tutkimus- ja palvelulaitos. Nykyään laitoksen toimintaan kuuluvat havainnot ja tutkimukset ilmakehän kaikista kerroksista aina avaruuteen asti. Suomessa monet meteorologian tutkijat ovat nousseet maailmanmaineeseen kuten esimerkiksi akateemikko Erik Palmén (1898-1985) ja meteorologisten luotaimien kehittäjä Vilho Väisälä (1889-1969).".